Alipaineilmanvaihto

Q: Kuinka kauas ilma lentää tuloilmaventtiilistä?
A: Tässä asiassa vallitsee suuria väärinkäsityksiä. Tuloilman heittopituus markkinoilla olevilla tuloilmaventtiileillä on vain 1,0-2,5 m. Tästä eteenpäin ilma virtaa, mutta sitä ei voida enää ohjata venttiilin asentoa muuttamalla.

Q: Kuinka paljon tuloilmaventtiilejä tarvitaan?
A: Kun maksimi ilmanvaihtomäärä tiedetään, jaetaan saatu arvo venttiilin maksimi-ilmanvaihtomäärällä ja saadaan tuloilmaventtiilien laskennallinen määrä. Todellisuudessa venttiilejä tarvitaan kuitenkin enemmän jotta saavutetaan tasainen ilman sisäänvirtaus.

Q: Virtaako kankaisen tuloilmapussin kautta ilma tasaisesti?
A: Kankaisen tuloilmakanavan (= pussi) läpi ilma virtaa hyvin tasaisesti koko kanavan pituuden matkalta. Kankaan pitää olla homesuojattua ja ohutta ettei se mene tukkoon. Kanavan tulee olla myös pestävissä pyykinpesukoneessa tarvittaessa.

Q: Miten on järkevä järjestää lypsyaseman ja siihen liittyvän kokoomatilan ilmanvaihto?
A: Lypsyasemalla on herkästi kosteudesta vaurioituvaa elektroniikkaa. Ilma pitäisi saada liikkumaan asemalta navettaan päin myös hygieniasyistä eikä missään nimessä päinvastoin. Suosittu tapa tuoda tuloilma esim. lypsyasemalle on kankainen tuloilmakanava (pussi).

Q: Vaikuttaako hormin muoto ja varustelu ilmamäärään?
A: Ilman nopeus hormissa vaikuttaa siten että esim. nopeuden noustessa kaksinkertaiseksi vastus muuttuu nelinkertaiseksi ja ilmamäärä näin vähenee.
Esim. halk. 500 mm poistoilmapuhaltimelle sopivat halk. 520 mm pyöreä hormi tai vastaavasti 540x540 mm nelikulmainen hormi merkitsevät sitä että, pyöreän hormin vastus on 2,2 kertaa niin suuri kuin nelikulmaisella hormilla.
Suurin ilmamäärää lisäävä vaikutus on sadehatun korvaaminen poistoilman suoraan ylöspäin ohjaavalla diffusorilla.

Q: Mikä vaikuttaa poistoilmapuhaltimien kovaan ääneen?
A: Puhaltimen ääneen vaikuttavia tekijöitä ovat erityisesti siipien lukumäärä ja muoto, ilmamäärä, vastapaine ja ilman nopeus.
Karjarakennusten puhaltimien suurimmat äänet syntyvät liian suurihalkaisijaisten puhaltimien käytöstä ja rakennuksessa vallitsevasta isosta alipaineesta. Valitsemalla enemmän pienempiä puhaltimia ja huolehtimalla riittävästä määrästä tuloilmalaitteita alipaineen pienentämiseksi voidaan äänitasoa huomattavasti pienentää. Myös poistoilmapuhaltimen sijoittaminen hormin sisään vähentää ääntä, mutta samalla lisää tulipalon vaaraa kun puhallin on vaikeampi puhdistaa.

Luonnonmukainen ilmanvaihto

Q: Pitääkö harjaluukkujen olla kehystettyjä?
A: Erikoisalumiiniprofiilein kehystetyt harjaluukut kestävät hyvin eri vuodenaikojen sääolosuhteet kuten jäätymisen ja kovat tuulet. Näin niitä on menestyksekkäästi rakennettu mm. kasvihuoneissa jo vuosien ajan. Kehystettyjä luukkuja voidaan käyttää myös sivuseinissä ja rakennuksen päädyissä valoa läpäisevinä tuloilmaluukkuina ikkunoiden sijaan.

Q: Pitääkö polykarbonaattikennolevyissä olla erilainen pinnoite ulko- ja sisäpinnassa?
A: Kyllä pitää. Ulkopinnassa tulee olla ultraviolettisäteilyn harmaannuttavan vaikutuksen estopinnoitus (UV-suoja). Sisäpinnassa huurtumisen estopinnoite (Anti-Fog).

Q: Soveltuuko verhoseinä karjarakennusten ulkoseinille?
A: Verhoseinillä haetaan pienempää investointikustannusta sekä yksinkertaista ilmanvaihtoratkaisua. Verhoseinä tulee toteuttaa teknisesti oikein. Verhoseinän tulee kestää käyttöä ja eri sääolosuhteita. Verhoseinien soveltuvuutta suomalaisiin karjarakennuksiin on tutkittu MTT:n toimesta.

Q: Onko järkevää toteuttaa poistoilma asentamalla harjalle luonnonvetoisia ilmanvaihtohormeja?
A: Kesäkuumilla riittävän poistoilmamäärän takaamiseksi tarvitaan hormeja paljon enemmän kuin yleisesti arvellaan. Poistoilmamäärän laskemiseksi pitää ottaa huomioon mm. kuinka paljon hormien kautta halutaan kokonaisilmamäärästä poistuvan? Kuinka paljon arvioidaan ilmaa poistuvan tuulisella säällä rakennuksen läpituulemisena? Jos mitoituksessa epäonnistutaan – miten se korjataan?

Tasapaineilmanvaihto

Q: Millaisiin karjarakennuksiin tasapaineilmanvaihto sopii parhaiten?
A: Tasapaineilmanvaihto sopii hyvin isojen yli 10 m leveiden tilojen ilmanvaihtoon, jossa halutaan tasaista ilman sisääntuloa joka paikkaan.
Tasapaineilmanvaihdolla saadaan ilma paremmin ohjattua alas esim. broileri- ja kalkkunahalleissa kuin alipaineilmanvaihdolla ja näin pärjätään myös pienemmällä maksimi-ilmamäärällä (= säästetään lämmityksessä). Broilerihalli saadaan tarvittaessa nopeasti lämmitetyksi untuvikoille kierrättämällä sisäilmaa tuloilmalaitteilla.
Portaaton ilmamäärän säätö 0-100% on erittäin helppo järjestää.

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto

Q: Onko ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaite kallis hankinta?
A: Laitteeseen sisältyy sekä tulo- ja poistoilmalaite. Lisäkustannus on vain lämmöntalteenottokenno, jonka vaikutus koko järjestelmän hintaan on vähäinen.

Q: Onko ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaite taloudellinen hankinta?
A: Rakennuksesta poistuu ilmanvaihdon myötä 3-4 kertaa enemmän lämpöä kuin mitkä ovat rakennuksen muut lämpöhäviöt. Lämmönvaihtimella voidaan vaikuttaa tähän suurimpaan kulutukseen pienentävästi. Lämmöntalteenottolaitteella saavutettu parempi sisäilman laatu ja energiataloudellisuus tuovat merkittäviä lisäsäästöjä vuosittain.

Q: Tarvitaanko neljän hevosen talliin koneellinen ilmanvaihto?
A: Tarvitaan ja pienempäänkin hevostalliin jos sisällä on pesupaikka tai talli on kovin matala. Suurin vaara luonnonmukaisessa ilmanvaihdossa on liiallinen kosteuden nousu kun ilmanvaihtoa ei voida kunnolla säätää. Hevosta kohden tarvitaan n. 350 m³/h maksimi-ilmanvaihto. Koneellisessa ilmanvaihdossa tarvitaan ainakin poistoilmapuhallin ja puhaltimen säädin joka puhaltimen kierroslukua säätämällä pitää tallissa haluttua sisälämpötilaa.
Vähän isompien 6-8 hevosen ja sitä suurempien tallien ilmanvaihtolaitteeksi sopii hyvin lämmöntalteenottolaite, erityisesti kosteuden ja vedottomuuden hallinnan takia.

Q: Jäätyykö lämmönvaihdin?
A: Lämmönvaihdin ei jäädy jos karjarakennuksen ilmanvaihto on oikein mitoitettu. Hyötysuhdetta ei saa nostaa yli 35 %. Lämmönvaihtimessa (LTO-kenno) ei saa olla kapeita ilmasolia ja ilman törmäyspintoja, joihin voisi kertyä jäätä.

Q: Kuinka usein lämmönvaihdinta pitää pestä?
A: Normaaleissa käyttöolosuhteissa lämmönvaihdin pestään 1-2 kertaa vuodessa. Suositeltava pesuaika on syksyllä ennen pakkaskauden alkua. Pesu onnistuu vaivattomasti painepesurilla.

Rakennustarvikkeet

Q: Miten kiinteä valokate kannattaa tehdä?
A: Valokate tehdään säänkestävästä kerrosrakenteisesta polykarbonaattilevystä. Valokatteen polykarbonaattilevyt kehystetään tukevalla erikoisalumiinikehyksellä. Näin saadaan kestävärakenteinen valokate-elementti valmiine harjaprofiileineen joka on hyvin nopeasti ja yksinkertaisesti asennettavissa suoraan rakennuksen katolle. Tässä rakenteessa ei tarvita harjapeltiä, harjalle puista harjapalkkia eikä harjapiikin viereen mahdollisesti suunniteltuja sekundääripalkkeja. Kehystetty valokate voidaan jälkikäteen helposti muuttaa avattavaksi.